Tulee hiljaista: ei tietenkään sillä lailla kuin kaivossa tai kerrostalossa, vaan sillä lailla kuin metsässä: haavan lehdet havisevat, linnut laulavat etäällä, puro solisee. Nappi ja isä kuuntelevat nauliintuneina. Yli lentää valkoinen korppi, sen siipisulat koskettavat isää ja Nappia, hivelevät heidän kasvojaan, ilmeet muuttuvat pehmeiksi. He näyttävät onnellisilta.

Olen kirjoittanut Suojelijaa vuosina 2012-2020. Kantaesittämätön.